Oletko koskaan miettinyt oikeasti minkälainen merkitys kuvilla, ja äänellä sekä väreillä oikeasti on? Mitä tekisit, jos esimerkiksi ensi kerralla ruokapöytään eteesi tuotaisiin limen vihreitä perunoita tai sinistä lihaa? Vaikka tietäisit 100 % varmuudella, että peruna ja liha ovat hyvää ja maustettu juuri kuten haluat, mutta koska näet värit, söisitkö ruokaa?
image:
Kuvallisen kerronnan yhdistäminen ääneen on tuonut nettiin aivan uuden tason, mitä tulee kokemuksiin ja viihteeseen. Otetaan esimerkiksi Mr Green, joka tuottaa pelejä aikuisille suomeksi. Heidän palvelunsa perustuu vihreään knallipäiseen mieheen ja tämän miehen ympärille on rakennettu jo vuosia yksi netin laajimmista palvelupaketeista. Perussivulla ei ole ääntä, mutta itse peleissä äänet ovat yksi tärkeimmistä viihteen aikaansaamiseksi tarvittavista osatekijöistä, ilman ääntä meiltä puuttuisi paljon.
Grafiikka tottumuksemme muuttuvat
Jos olet vähän vanhempi, muistat vielä televisiosta tulleet Itä-Eurooppalaiset lasten animaatiosarjat, joissa hahmot ja taustat olivat aika rajuja, mutta silloin 70- ja 80-luvuilla lapset eivät osanneet kiinnittää siihen huomiota. Nykyään saman ikäiset lapset ovat tottuneet lähes inhorealistiseen animaatiotekniikkaan jo 2 – 3 – vuotiaista lähtien, eikä nämä 80-luvun vanhat mutta hyvät tarinat enää kiinnosta. Jos lapset vaativat enemmän, niin mietipä itseäsi ja nuoria aikuisia, mitä me odotamme meille saatavissa olevilta peli- ja suoratoistopalveluilta. Esimerkiksi nykyään täysin arkeen kuuluvat suoratoistopalvelut olivat vielä vuosituhannen vaiheessa vain unelmaa, jopa satelliittikanavien kautta emme saaneet kuin ehkä 20 kanavaa näkyviin, eikä silloinkin niitä elokuvia.
Nykyaikaisiin tietokonepeleihin pyritään luomaan todentuntuisia graafisia elementtejä kuten tuuli, varjot ja äänimaailmat vastaavat täysin todellisuutta, koska ne perustuvat todellisten nauhoitettujen äänien virtuaalista vastinetta. Kohta meille kuvaruudulle tehty virtuaalinen esitys on niin uskottava, että emme erota mikä on totta ja mikä täyttä virtualisoitua todellisuutta.
Tai oletko huomannut kuin nykyaikaisiin älypuhelimiimme on tullut televisiotason grafiikkamahdollisuudet ja voimme katsoa kaikkia televisio-ohjelmia maksimitarkkuudella siitä älypuhelimen reilun kuuden tuuman näytöltä. Jos muuten haluat säilyttää näkösi hyvänä, lue lehtiä ja katso kuvaruutuasi hyvässä valaistuksessa äläkä käytä sitä mobiililaitteesi kuvaruutua alle 30 sentin päässä silmistäsi. Liiallinen näytön katsominen rasittaa silmiäsi ja saattaa aiheuttaa likinäköisyyttä.
Medialukutaito- onko meillä sitä?
Samalla kun kuvallinen ja äänellinen esitystekniikka kehittyvät, miten voimme olla enää varmoja siitä mitä katsomme? Jo nyt tiedämme, että maailmassa on maita, missä viralliset televisio- ja uutiskanavat kertovat kansalaisille uutisia, jotka eivät ole totta. Propagandaa nyt on tehty aina ihmiskunnassa, mutta se, että vielä 2020-luvulla se on mahdollista, tuntuu meistä suomalaisista mahdottomalta, mutta niin se vain on.
70- ja vielä 80-luvun suomalaiset oppikirjat olivat suomalaistunut näkemys historiasta ja talousopista, vasta 2000-luku on avannut suomalaisille todellisen historiamme ja todellisen maailmantaloudellisen rakenteen.
Mutta miksi meille ei aiemmin eikä vieläkään opeteta kouluissa, miten lukea mediaa? Jokainen meistä tietää, että asettamalla sanat eri järjestykseen, saamme samasta lauseesta samalla tarkoituksella aivan erilaisia lopputuloksia. Kokeile vaikka. Tee siis näin:
- valitse joku uutinen, joka koostuu kokonaisesta tai parista lauseesta
- kirjoita uutinen uudestaan muutamalla sanojan järjestystä, älä siis pyrki muuttamaan merkitystä, sano vain asia toisin
- huomaatko eron alkuperäisessä ja siinä mitä lopulta sait aikaan? Pelottavaa, eikä vain?
Luota tutkimuksiin
92 % suomalaisista käyttää viikoittain nettiä, 30 % suomalaisista miehistä pelaa viikoittain rahapelejä, 50 % maailman väestöstä on 2030-lukuun mennessä likinäköisiä yms. Me luemme koko ajan erilaisia tutkimuksia tai artikkeleita perustuen tutkimuksiin, joista suurin osa tehdään joko kyselemällä ihmisiltä tai katselemalla automaattisia tietokoneiden tekemiä tilastoja. Jos esimerkiksi syömäsi viilin kyljessä lukee, että se voitti parhaan viiliarvosanan jossain tutkimuksessa, kyseenalaistatko tuota tutkimusta? Miksi luotamme tutkimuksiin niin paljon, vaikka tiedämme että tutkimuksilla yleensä saadaan juuri se tulos mitä halutaan, kysytään vain kysymyksiä oikealla tavalla!
Vastaa